Tämmönen tuli meidän versiosta.

Ostoslista: Stokke Sleepi -lastensänky, palanen vaneria (67,5 x 83,5 cm), 2 kpl 78 senttiä pitkää höylättyä rimaa (pyöreä n. 3 cm paksu rima on hyvä) ja sopivankokoisia ruuveja. Lisäksi tarvitaan patja. Vanerista valmistamme sängyn pohjan ja “jalat”, joihin kiinnitetään renkaat. Rimoista tehdään sängyn laitojen väliin tarvittavat välikappaleet.

1. Kokoa sängyn molemmat laidat ruuvamalla kaksi kaarevaa palasta toisiinsa Stokke-paketissa olevien ohjeiden mukaan.

2. Kun laidat nostaa pystyyn lattialle ja mallaa niitä tulevan sängyn muotoon, tulee ilmi, millaiset välikappaleet tarvitaan. Niiden muotoa voi käydä vakoilemassa myös lähimmässä Stokke-liikkeessä… Muoto on kolmiomainen, kapeammasta kohdasta 2 cm, leveämmästä 3 cm.

3. Yritä piirtää rimoihin jonkinlainen tuota muotoa noudatteleva viivoitus. Tämä on koko projektin vaikein tehtävä! Mutta jos etenet varsinaisessa puun työstämisessä maltillisesti, ei niiden viivojen kanssa niin tarkkaa ole.

4. Työstä rimat oikean muotoisiksi. Höylä on tähän hommaan oikein hyvä työkalu. Kuten todettua, kannattaa edetä maltillisesti ja kokeilla vähän väliä, onko muoto oikea ja joko välikappale on sopiva.

5. Kun välikappaleet ovat valmiit, merkkaa ruuvien kohdat ja poraa niihin pienet reiät. Ei kuitenkaan missään nimessä läpi asti. Reikien avulla vältät riman halkeamisen kiinnittämisvaiheessa.

6. Kiinnitä välikappaleet sängyn laitoihin ostamillasi sopivankokoisilla ja -pituisilla ruuveilla. Jos välikappaleet haluaa käsitellä tai maalata saman värisiksi kuin sänky, se kannattaa tehdä ENNEN kiinnitystä.

7. Sängyn laidat ovat valmiit! Heitä vaneri lattialle ja aseta sängynraato sen päälle silleen sopivasti. Piirrä vaneriin sängyn sisäreunaa noudattaen soikio. Merkkaa myös paikat ruuveille, joilla sänky kiinnitetään sittemmin vaneriin. Voit myös zoomailla, mihin kohti renkaat pitäisi kiinnittää. Nehän kannattaa laittaa mahdollisimman leveälle, että sängystä tulee tukeva. Merkkaa myös renkaiden ruuvien paikat.

8. Poraa reiät ruuveille, jonka jälkeen sahaa tuo soikio irti käyttämällä esim. pistosahaa tai vanhan koulun lehtisahaa. Soikiosta saat sängyn pohjan ja jäljelle jäävästä osasta vaneria tulee sängyn “jalat”, joihin siis kiinnitetään ne renkaat. Jos haluaa käsitellä tai maalata vaneriosat oikein värisiksi, se kannattaa tehdä tässä vaiheessa.

9. Kiinnitä renkaat niille varatuille paikoille ja kiinnitä sen jälkeen aiemmin valmistunut sängynraato tähän “jalkaosaan”. Kiinnitykseen voi käyttää Stokke-paketissa olevia ruuveja, niihin vain pitää löytää sopivat mutterit.

10. Ruuvaa Stokke-paketissa olevat sängyn pohjan kannattimet paikoilleen ohjeiden mukaan ja aseta sen jälkeen pohja paikalleen.

Siinä se! Helppoa, mukavaa ja edullista.

Meillä meni em. tarpeisiin rahaa noin 30 euroa (puutavara + ruuvit 15 euroa ja mittoihin leikattu patja 15 euroa). Säästettiin siis noin 170 euroa. Sillähän saa jo aika monta vaippaa…

Vaimon mahaa katsellessa tulee aina hyvä mieli, alkaa hymyilyttää. Ja kun näkee tai tuntee vauvan liikkeet, potkut ja möyrimiset, tulee vielä parempi mieli. Mielenkiinnolla odotan, miten mahtavalta se tuntuu, kun vauva on syntynyt ja saa katsella sen möyrivän vaikkapa lattialla.

Olen kuullut, että kaikilla miehillä ei suinkaan ole samanlaisia tuntemuksia – siis omien vaimojensa mahoja kohtaan. Se on jotenkin käsittämätöntä! En ymmärrä ollenkaan niitä, joiden mielestä (oma) nainen muuttuu raskauden myötä jotenkin epäviehättäväksi ja maha näyttää jopa rumalta. Siis mitä ###tua?! Mieshän on itse “osasyyllinen” tapahtuneeseen ja siellä mahassahan kasvaa jotain aivan uskomattoman ihmeellistä – oma vauva! Miten joku voi nähdä siinä jotain negatiivista?

Työkaveri oli saanut tästä aiheesta aikaan sellaisen keskisuuren sanallisen yhteenotonkin kaveriporukassaan, kun joku tuleva (vai olikohan se jo oleva) isä oli kuvaillut raskaana olevan vaimonsa muistuttavan viehättävyydeltään lähinnä virtahepoa, tai jotain sinne päin. Eikä tämä “safarimies” kuulemma ollut edes mielipiteineen yksin. Työkaveri oli onneksi puolustanut ansiokkaasti SITÄ OIKEAA mielipidettä…

- Telakka turvakaukalolle. Tämä ei ole mikään pakollinen hankinta, mutta helpottaa kuulemma elämää kummasti. Telakka kun voi olla pysyvästi autossa kiinni ja siihen saa kaukalon naksautettua paikalleen ilman rasittavaa pelaamista turvavöiden kanssa. Isofix-telakoiden sanotaan olevan kätevämpiä (samalla ne ovat kalliimpia) kuin turvavöin kiinnitettävät telakat. Me kuitenkin valitsimme turvavyömallin paitsi hinnan takia myös siksi, että sen saa varmemmin laitettua autoon kuin autoon. Lisäksi turvatyötelakka vaikuttaa oikein kiinnitettynä yllättävän jämäkältä, jopa jämäkämmältä kuin Isofix-malli.

- Vaunut. Näitä on satoja malleja, enkä oikein osaa niitä sen tarkemmin analysoida. Ilmeisesti ns. yhdistelmävaunut on kätevät, kun samassa paketissa on sekä vaunut että istumarattaat. Me ostimme kaverin vanhat, yhdellä lapsella käytössä olleet, Briot. Ne ovat nelirattaiset ilman kääntyviä etupyöriä ja olohuoneessa testatessa on käynyt ilmi, että ne kulkevat kuin kiskoja pitkin. Kurvailuominaisuudet ovat siis varsin heikot, jonka takia kolmirattaiset, tai kääntyvillä eturenkailla varustettu malli, voisi olla parempi.

- Matkarattaat. Nämä ovat sellaiset kevyet ja pieneen tilaan menevät rattaat, joihin olisi hyvä saada turvakaukalo kiinni. Helpottaa kummasti esimerkiksi äidin kauppareissuja. Kuten joku lastentarvikeliikkeen myyjä totesi: “Oletko koskaan nähnyt äitiä kantamassa vauvaa turvakaukalossa?” Niimpä, se on aika painava paketti ja kulkee paljon mukavammin renkaiden päällä.

- Hoitopöytä. Patjalla varustettu pöytä, johon vauva laitetaan kellimään vaipanvaihdon ajaksi. Tämän tein itse, ja siitä myöhemmin lisää.

- Amme. Tarvitaan vauvan kylvettämiseen. Se on meillä vielä hankkimatta, mutta tod.näk. valitaan sellainen perusmalli, jossa on itsekin tullut reilut 30 vuotta sitten pärskittyä. Vanhempien selkiä säästämään voi hankkia jaloilla varustetun ammeen. Jossain olen muuten nähnyt sellaisia monitoimimalleja, joissa on yhdistetty amme ja hoitopöytä. Varmasti käteviä.

- Pinnasänky. Pitäähän vauvalla oma sänky olla, vaikka vaihtoehtojakin löytyy. Vauvahan voi nukkua ensi alkuun vaikkapa äitiyspakkauksessa tai sitten äitin ja iskän vieressä, kuten usein kuulemma käy. Joka tapauksessa joskus se lapsi kuitenkin oman sängyn tarvii, ja me menimme ostamaan Stokke Sleepin. Se on hieno ovaalin mallinen ja alla on renkaat, joten sängyn siirtely onnistuu sujuvasti. Emme kuitenkaan ostaneet Stokke-sängyn pienille vauvoille sopivaksi muuntavaa Mini-settiä vaan tein sellaisen itse. Siitäkin lisää myöhemmin.

- Vaatteita, vaippoja, harsoja… Lisäksi tarvii tällaisia “pikkuhankintoja” vaikka kuinka paljon, mutta tämä lista keskittyi nyt tällaisiin isompiin tavaroihin.

Jäikö jotain oleellista pois?

Nämä ohjeet on yritetty väkisin vääntää “miehiä kiinnostavaan muotoon”. Ja tunnettuahan on, että jos jotain yritetään vääntää väkisin, tulos on yleensä täydellinen pannukakku. Näiden tulevan isän pannukakkujen reseptissä kaksi tärkeintä ainesosaa tuntuvat olevan hassunhauska näkökulma ja mahdollisimman pitkälle viety yksinkertaistaminen.

Esimerkkeistä tulee ensimmäisenä mieleen jokin opas, jossa raskautta (vai oliko se lapsen kasvatusta) oli verrattu bluesiin. Siis siihen musiikkilajiin. “Lapsen kasvatus on kuin hyvä blues-biisi. Kaiken perustana on vakaa ja yksinkertainen kolmen soinnun kierto, väliin tulee huikeita sooloja”, tai jotain sinne päin siinä luki. Anteeksi kuinka?

Kela puolestaan on muotoillut miesten isyysvapaa vai vanhempainvapaa vai vanhempainraha vai mikä se näistä nyt olikaan -oppaansa (myöhemmin muuten luvassa tekstiä myös Kelasta) sarjakuvaksi, jossa seikkaili aivan pihalla oleva isukki.

Neuvolasta ilmeisesti kaikille odottaville jaettavan Vau.fi:n “Vauvaraamatun” miesten osuus latelee onneksi ihan selvää tekstiä, mutta se on harmittavasti täytetty itsestäänselvyyksillä tyyliin: jos pidät kättäsi rakkaasi vatsalla, saatat tuntea vauvanne liikkeitä. Tai: rakkaasi saattaa raskauden aikana olla hieman tavallista väsyneempi, mutta se on normaalia. Tai: seksin harrastaminen voi raskauden aikana harventua. DAA, sanoisi teinipissis!

Tästä tulikin mieleen, että miehille suunnatut oppaat myös toistavat itseään. Jokaisessa niistä toistuu samat kolme teemaa. 1) tulevan äidin mielialanvaihtelut, 2) tulevan äidin kehon muuttuminen, 3) raskauden vaikutus seksielämään. Jos on jaksanut lukea yhden miesten oppaan tai edes sen johdannon, on samantien lukenut ne kaikki. Eikä varmasti ole tullut yhtään valmiimmaksi isäksi. Vai luuleeko joku isäksi tuleva oikeasti, ettei raskaus vaikuta millään tavalla hänen ja tulevan äidin parisuhteeseen saati sitten tulevan äidin kehoon/mieleen? Toivon hartaasti, että vastaus on ei luule. Ja vaikka se ei tähän varsinaisesti kuulu, haluan vielä erikseen tässä kohtaa todeta, että nämä kaikki edellä mainitut muutoksethan ovat vain ja ainoastaan positiivisia!

Meinaa tulla vähän paatoksellista tekstiä… Mutta en voi sille mitään, että minua ihmetyttää, paikoin jopa ärsyttää suuresti, että näiden oppaiden kirjoittajat pitävät meitä tulevia isiä täysinä idiootteina tai vähintään lapsellisina urpoina. Miksei näitä asioita voisi kertoa myös meille miehille suoraan ja faktisesti niin kuin asiat ovat? Luulisi, että raskaus ja tuleva vauva kiinnostavat miehiä sen verran, että asioista jaksaa ottaa selvää vaikkei niitä olisikaan puettu naurettavan sarjakuvan ympärille!

Itse olen suosiolla siirtynyt naisten puolelle.